Moni omaan uraan pettynyt muusikko, tuottaja tai laulaja saattaa suunnata katseensa itsenäisen levy-yhtiön perustamiseen. Taiteellinen vapaus ja oman vision toteuttaminen rajatta houkuttelevat alalle. Indie-levy-yhtiöitä ja äänitysstudioita on kuitenkin tuhansittain ja vain harva pystyy kasvamaan tasolle, jossa toimintaa kykenee kasvamaan hallitusti ja tuottamaan voittoa vuodesta toiseen. Yrityksen kasvaessa myös vastuu työntekijöistä kasvaa, jota myöden kompromisseja on pakko jossain vaiheessa tehdä joko musiikin, markkinoinnin tai artistien osalta.
Vaikka levy-yhtiön pyörittämien voi kuulostaa eksoottiselta toiminnalta, se ei käytännön tasolla poikkea juurikaan normaalista yritystoiminnasta. Byrokratia, taloudenhoito ja arvon tuottaminen omistajille palveluita tai tuotteita myymällä toimivat lähtökohtaisesti samoin periaattein. Viranomaistahojen kanssa on kuitenkin tavanomaista enemmän kanssakäymistä, sillä erilaiset lisensointimaksut, rojaltit ja etujärjestöjen, kuten Gramexin, Teoston ja BMI:n säännöt ja tarpeet tulee huomioida tarkasti musiikkia levitettäessä. Virheillä voi olla kalliit seuraukset. Oma päävaivansa ovat kansainväliset markkinat ja vaihtel
eva lainsäädäntö maittain sekä eri suoratoistopalveluiden ja julkaisukanavien rajoitukset.
Suomessa, johtuen musiikkialan pienistä markkinoista, kolme suurinta kansainvälistä toimijaa hallitsee yli 60% myynnistä. Nämä levy-yhtiöt tunnetaan nimellä Big Three ja ryhmään kuuluvat Warner Music Group, Universal Music Group (johon kuuluu EMI) ja Sony Music Entertainment.
Levy-yhtiön toiminta
Jotta uusi levy-yhtiö pystyy millään lailla kilpailemaan alalla joka elää trendien mukaan, sillä tulee olla mielellään jo valmis verkosto, jossa markkinoida uusia artisteja ja musiikkia. Levykaupat, musiikkitoimittajat, tiskijukat, musiikkiblogeja kirjoittavat trend-setterit, äänitysstudiot ja näihin solmitut henkilökohtaiset suhteet ovat avainasemassa, kun lähdetään valtaamaan omaa markkina-asemaa.
Levy-yhtiöiden päätehtävä on kustantaa ja tuottaa äänitallenteita, hoitaa niiden jakelu myyntiin, markkinoida artisteja ja heidän musiikkiaan ja etsiä uusia kykyjä, jotta toiminnan jatkuvuus varmistuu.
Musiikin tuottaminen
Tuotantoprosessi lähtee liikkeelle jo siinä vaiheessa, kun esiintyjälle aletaan suunnitella uutta materiaalia. Studioalbumien kohdalla suurin osa levyjen tuottamisesta t
hdään studiossa.
Musiikin markkinointi
Paraskaan sinkku tai albumi ei takaa menestystä ilman asianmukaista markkinointia. Suuret levy-yhtiöt toteuttavat markkinoinnin yleensä valmiiksi hiotulla tavalla. Pienillä levy-yhtiöillä on enemmän liikkumavaraa sen suhteen, miten markkinoidaan ja se voi olla artistikohtaisesti räätälöityä
Jakelu ja myynti
Musiikin kuuntelun siirtyessä enenevästi digitaalisille alustoille, jakelu tänä päivänä tarkoittaa käytännössä julkaisujen siirtämistä eri musiikkikauppojen ja striimauspalveluiden listoille. CD- ja vinyylijulkaisujakin näkee edelleen ja tietyissä erikoistuneissa musiikkigenreissä kuten tekno ja hip hop, fyysisten julkaisujen määrä on jopa kasvussa.
Musiikin kustantaminen
Albumin tai edes singlen tuottaminen ja äänittäminen maksaa yllättävän paljon. Tuottajan, miksaajan ja äänittäjän palkat ja studion vuokraaminen ovat suurin kuluerä. Vaikka studio olisikin jo omasta takaa, ajankäyttö maksaa aina jollain tavalla. Jos musiikin lisäksi tuotetaan myös musiikkivideo, kustannukset voivat moninkertaistua. Kilpaillulla alalla erikoistuminen kannattaa, josta syystä pienet levy-yhtiöt julkaisevat usein vain tietyn genren musiikkia.